Kirjaisia matkoja Suomessa, osa 2: Hymyilevässä Hangossa

Olen meri-ihminen ja rakastan tyrskyrantoja, niinpä suuntasin kulkuni merellisiin maisemiin Hankoon.  Rannat ovat niin kauniita, että tallustellessa pitkin sileäksi ajautuneita kallioita on haukottava henkeä ja pysähdyttävä istuksimaan.

 Katsokaa vaikka:

Hangossa käydessä piipahdin nopeasti Alan's cafe -kirjakahvilassa, jonne en valitettavasti voinut jäädä pitkäksi aikaa kielteisen koirapolitiikan vuoksi. Ainoa koirille sallittu nurkkaus kylpi auringossa eikä terassin varjoon ollut koiran kanssa mitään asiaa.(Sama linja näytti olevan Hangossa vallalla useissa paikoissa, toisin kuin Tammisaaressa, ikävä kyllä.) Sääli, sillä olisin mieluusti istahtanut kotitekoisten leivonnaisten ja kahvin äärelle. Kahviladivarissa kannattaa kuitenkin piipahtaa, mikäli olet liikkeellä ilman koiraa.

Koska olen meren lisäksi armoton italialaisen ruoan ystävä, on mainittava mainio Tennis Café, jossa italialainen kokki valmistaa herkullisia bruschettoja (niitä aitoja italialaisia!) ja pastaa kohtuuhintaan. Lisäksi kahvilassa oli ystävällinen palvelu. Koirat saivat oman kuppinsa ja rapsutukset myöskin. Tennis Café on avoinna kesäisin.

Jotta tämä nyt ei mene liian ruokahenkiseksi, syöksytään lopulta kirjastoon. Hangon kirjasto on rakennuksena ulkoa käsin vaatimaton, mutta sisään astuttaessa valo tulvii ja tunnelma on merellinen, kuin olisi  purjelaivassa. 

Hanko on kaksikielinen kaupunki, mikä näkyi kirjastossa. Kirjastossa oli runsaasti luettavaa kummallakin kotimaisella kielellä. Määrällisesti on saatavilla varmaankin vähemmän esimerkiksi suomenkielistä luettavaa, kun kirjojen hankinnoissa on huolehdittava molempien kielten tasavertaisuudesta. Toisaalta kirjaston käyttöaste on varmasti hyvä, nytkin kirjastossa vilisteli mukavasti väkeä. Ehkäpä kesäasukkaat löytävät tiensä mainioon kirjastoonkin.

Krjaston lastenosasto vaikutti erinomaiselta. Kirjat oli nostettu houkuttelevasti esille ja varmasti jokainen pienisuuri löytää itselleen sopivaa luettavaa näistä hyllyistä.

Kirjastossa oli hauska ajatus yllätyslainakirjoista. Osa kirjoista oli aseteltu sanomalehtikääreisiin. Pinosta saattoi napata lainaan sattumalta kirjan. Minä tosin mietin, että omaksi saatava kirja olisi ollut vielä hienompi juttu, mutta ehkä se olisi ollut mahdottomuus. Lapsille oli aivan omat yllätyspakettinsa.

Hangon merellisyys näkyi myös. Meri- ja matkakirjoja oli poimittu pöydille. Merikirjat saivat ainakin minut katselemaan pitkäksi aikaa erilaisia majakkakirjoja ja meritarinoita. Pidän tällaisista teemapöydistä. Niistä löytyy usein hieman erilaista luettavaa tavalliseen kirjastokäynteihin verrattuna. 

Kirjaston toisessa kerroksessa, oli valokuvanäyttely Hangosta ennen vanhaan ja nyt. Oli hienoa katsella vanhoja kuvia kaduista, joilla oli tallustellut.  

Mainittakoon vielä, että aivan ilman kirjaostoksia en päässyt Hangon kirjastosta ulos, vaikka sitä kovasti yritin. Mukaan tarttui yksi kirja. Aika hyvin, eikö?

Etsinnöistäni huolimatta en haaviini ei tarttunut hankolaisia kirjailijoita, joten sivistäkäähän minua.
Hankoon sijoittuvia kirjoja sentään löytyi:

- Seppo Jääskeläinen: Punainen Hanko (Sotaromaani, joka olisi kiinnostava lukea)
- Anna-Kaari Hakkarainen: Verkko (Esikoisteos viime vuodelta, jonka minäkin olen lukenut sijoittuu osittain Hankoon)
- Matti Remeksen kirjoista useampikin sijoittuu Hankoon




Mainiota viikonloppua rentoilutunnelmin!